Tämä oli
kuin jostain vitsistä
konsanaan mutta täysin totta...
tässä sitä kuulkaa kysyttiin
huumorintajua!
Sillä mieheni oli hakenut meille
nuorimmaisemme kanssa
joulukuusen...
Oi kuusipuu, oi kuusipuu...
oli pakattu niin tiukkaan pakettiin,
ettei vahingossakaan yksikään oksa
työntynyt suuntaan tai toiseen.
Siinä se meidän "kaunis kuusipuu"
seisoi kapeana kuin rautakanki ja
minua ei kuulkaa naurattanut
yhtään!
Pienen hetken jälkeen
alkoivat oksat vähitellen suoristautua...
on tämä maailma mennyt mallilleen
ajattelin jo minäkin!!!
Tää ei voi olla totta!!!
Kyllä, sama puu
"jonkin ajan kuluttua"...
aamulla kuusta ei meinannut
samaksi puuksi tuntea!?
Voi mahdoton sentään tätä
nykypäivää, taitaa tosiaankin
aika kultaa muistot jo kuusenhaku-
reissuistakin?
